Viimein rohkeus riitti osallistua BH-kokeeseen. Koe suoritettiin 15.11.2010 Tuusulassa Tuukkin kentällä Nahkelassa iltakokeena. Kuinka ollakaan, Smurffin lain mukaan koko illan losotti vettä enemmän ja vähemmän, kuinkas muutenkaan.
Arpaonnikin "suosi" ja saimme arvonnassa suoritusnumeron 2. Kiirehän siinä tuli, ei jäänyt kauheasti aikaa viritellä koiraa. En olisi toivonut heti ekaan pariin pääsyä, mutta se smurffin laki, se smurffin laki....
Kenttä oli suht hyvin valaistu, eikä ihan tajuttoman märkä. Ekaksi mentiin paikallamakuuseen, parina oli tervu-uros joka alkoi suorittamaan kaaviota. Sade ropisi tosi kivasti ja ainakin kolmesti olin ihan vakuuttunut että nyt kuuluu selän takaa tassun ääniä... onneksi kuulin väärin. Toinen koirakko sai kaavion tehtyä ja tuomarin annettua luvan käännyin ympäri ja ensimmäisenä iski kauhu *MITÄ ****** SE ISTUU*. Palasin Jörön luokse ja onnekseni huomasin että se kyllä oli edelleen paikalla johon sen jätin, mutta ilmeisesti Herra Porokoira oli sitä mieltä että vatsa ei voi kastua, ja oli kuullemma noussut melkein välittömästi istumaan kun olin sen paalulle jättänyt. Luojan kiitos itse en sitä huomannut. Melko erikoista, sillä vastaavaa ei ole koskaan tapahtunut, mutta toisaalta arvasin kyllä että kokeen aikana tulee jotain "kyllä se kotona osaa" -meininkiä.
Järkytys koiran istumisesta paikkamakuun sijaan tyhjensi pollan ihan kokonaan, ja kun piti lähteä tekemään kaaviota, pää oli ihan tyhjä, siis täysin. Onneksi kunhan pääsin liikkeelle, alkoi muisti pikkuhiljaa kaavion etenemisestä palautumaan. Remmiseuraaminen oli kuulemma ihan hyvää, ohjaajan täyskäännöksiä moitittiin, olihan ne melkosia silmukoita. Koska tyypillisen kisajännittäjän tavoin koetilanteessa ohjaajan pää ja perse vaihtaa paikkaa, unohdin myös tietysti kehua koiraa suoritusten välissä. Vapaana seuraamisessa Jörö jäi henkilöryhmässä nuuskimaan yhtä hlöryhmän jäsentä, jouduin antamaan kaavion edetessä lisäkäskyjä jätättämisen takia (jonka arvasinkin tapahtuvan). Kun ei vietti kestä niin ei vietti kestä, mutta kuulemma seuraaminen oli paikoin jopa ihan hyvän näköistä. Vasta jäävissä liikkeissä aloin rentoutumaan ja se näkyi koirassakin, molemmista jäävistä oikeat asennot ja luoksetulo oli vähän vino mutta arvosanat oli erinomaiset.
Arvostelusta en muista juuri mitään sillä tiesin että koe ei sujunut ihan kuin Strömsössä, joten odotin vaan lopputuomiota tuomarin arvostelussa, "HYVÄKSYTTY"!!! Sain onneksi jälkikäteen tuomarin luvalla kurkata arvostelulomakkeen.
Kaupunkiosuudessa ei, kuten varmasti tiesinkin, ollut mitään ongelmia. Pyörän ohitusta, koiran ohitusta, muutaman "ohikulkijan" kysymyksiin vastaamista ja koiran jättäminen kaupan eteen kiinni ja toisen koiran ohimeno tässä tilanteessa.
Nyt on sitten ensimmäinen virallinen koe meillä molemmilla ohi, hyväksytysti. Vielä kun ohjaaja osaisi käyttäytyä niin ei olisi mitään ongelmaa :D
