Yö meniki nyt kivasti, kerran kävin vähän kastelemassa sanomalehtia mut nyt jopa nukuttiin siihen asti ku kaksjalkaset heräs tossa 7 aikaan. Aamulenkki tehtiin yhdessä ja sit emäntä häippäs johonkin ja tuli vasta myöhemmin kotiin. Isäntä oli meidän kaa kotona mut kyllä me taas harjoteltiin sitä keskenään olemista ja taas meni hyvin, ei ehditty kunnolla ees huomata et jäätiin kahestaan kun vaan nukuttiin veikan kaa.

Sit emäntä tulikin kotiin ja olin tosi ilonen. Enpä arvannut mihin kauheeseen koettelemukseen taas joudun, nimittäin jouduin yksin auton takaloossiin! Mentiin sitä mun Ronja-siskoo tapaamaan, ja voi että mua keljutti olla siellä yksin. Huusin ku syötävä koko matkan, ehkä 3 minuuttia olin hiljaa. Sitte ku auto pysähty niin olin ku enkeli. Perkules mihin kaikkeen sitä pieni pentu laitetaan! Siskoo oli tosi kiva nähä, me leikittiin ja tapeltiin ainaki tunti ja sit käytii yhessä vähän lenkkeilemässä. Sit sisko pääs koittamaan vähän jäljen ajamista, jos sen emäntä vaikka innostuis siitä puuhasta. Olin kyl tosi väsyny sit kun mut TAAS laitettiin sinne peräkonttiin, jaksoin huutaa ekat 3 kilometriä mut sit uni vei voiton ja olin hiljaa loppumatkan, kunnes taas oltiin lähempänä kotia, sit mä taas huusin et PÄÄSTÄKÄÄ MUT ULOOOOOOOOS TÄÄLTÄÄÄÄÄÄ VÄYVÄY oikeen vihasesti mut ei auttanu itku markkinoilla. Emäntä uhkaili et nyt kyllä käydään joka päivä ajelulla et mä tottusin tommoseen, kilinkellit sanon minä! Kotona mun väsymystä käytettiin heti hyväks ja leikattiin kynnet, nyt oonki niin väsyny et nukun varmaan koko illan, oli niin rankka päivä.

Ronja-syrra lammen rannalla

Me ollaa yhdessä niin söpöjä

Ja kyllähän me leikittiin!