Terppa pitkästä aikaa!

Sihteeri lupas nyt yrittää parantaa tapansa ja alkaa taas kirjottelemaankin mun jutuista, koska oon vähä niinkö teini ja joudun olemaan enempi koulussa ku aiemmin, ja siks mun tekemisistä löytyy enemmän kerrottavaaki. Mukamas. Tosin mun mielestä koulu on kivaa, saa nakkii ja emäntä kehuu ja kaikkee.

Tottelevaisuuspuolella mulle on opetettu nyt jo sitä iänikuista silmiintoljotusta, sitte luoksetulon loppuasentoo, sitte osaan mennä maahan ja istuu ja seistäki jotenkuten, viimesin trendi on et pitää mennä emännän viereen istumaan. Mitään noista en osaa ihan pelkästä käskystä vielä et namin kanssa pittää vähä avustaa, mutta eipä mulla kuulemma mikään kiire oo. 

Tänään oltiin harjottelemassa taas hakua. Täähän oli mun kolmas kerta mettässä ihmisten perässä juoksemassa. Mää olin tosi hyvä, kaks ekaa maalimiestä oli n. 30-40 metrin päässä keskilinjasta pakona, ne oli mulle ihan helppoja ja olin iha intopiukeena. Sit ko meni niin hyvin ne ekat, emäntä päätti että ne kaks muuta tyyppiä meneeki valmiiks sinne mettää ja sit ne sieltä huiskutteli mulle ja sit ne meni piiloon ja mää juoksin kovaa niitten luo hakeen nakkeja, mut se oliki vähä vaikeempaa ku jouvuin oikeesti ettimään niitä tyyppejä siellä. Kuulin et toi emäntä olis jotain sanonu et mää ettin silmilläni enkä irokeesinenulla niinko mun kuulemma pitäis... Sit mun piti viel haukkuu emännälle ko se härnäs mua namipurkilla.

Huomatkaa yli-isot reeniliivit

Kuvan copyright Satu Mikkonen

Nyt oonki ihan väsy ja haluun vaan nukkuu ku oli niin rankka päivä.