Moi. Mä oon Jörö. Synnyin tuolla Klaukkalan kylässä elokuun 19. päivä armon vuonna 2006.

En mä silleen kauheesti muista niistä ekoista viikoista mitään, eikä mulle kamalasti mitään ihmeellistä silloin vielä tapahtunutkaan, paitsi joku kimittävä vaaleetukkanen nainen kävi mua usein halailemassa ja leikittämässä, ihan kiva tyyppi mut mulla oli kyllä ihan riittävästi seuraa mun 8 sisaruksesta. Varsinkin Madda oli tosi ihana tappelukaveri, ehkä meillä synkkas siks niin hyvin kun oltiin samanvärisiä. Madda muutti Rovaniemelle joten ei me varmaan kauheen usein nähdä mut onneks mun muut siskot ja veljet on aika lähellä.

Mut tää perjantai 13. päivä (kohtalon ivaa?). Tapahtu aika kummia. Ensinnäki, mut pestiin. Aika eksoottinen kokemus. Sitten illalla se kimittäjä taas tuli, ja arvatkaas mitä? Se otti mut vaan niinku kainaloon ja vei mukanaan autoon! Olin sen toisen möreeäänisen tyypin jaloissa ainaki 5 tuntia! Tosin ei se mua haitannu, kun nukuin melkeen koko matkan. No, tästähän se seikkailu vasta alkoikin, sitten mut otettiin autosta ulos ihan oudossa paikassa missä oli ihan oudot hajutkin. Sillon mua vähän jänskätti mut onneks sain olla sylissä niin ei sit niin paljoo enää. Ne vei mut johonkin paikkaan, ja siellä oli se yks ruskee kiva koira jonka olin jo nähnyki joskus sillon aikasemmin pari kertaa, ihan kiva tyyppi mut karmeen iso se on.

Siellä mä sit vähän köpöttelin ympäriinsä, mut kukaan ei tajunnu että mulla oli sudennälkä, joten menin ite sinne sieltä kotoo saadulle kassille, revin siihen ekaks reiän ja sit vielä siihen ruokapussiinkin ja aloin syömään. Sit ne viimein tajus että mitä mä yritin kertoa. Kuka sitä nyt jaksais tyhjällä mahalla touhuta?

220017.jpg

Varmaankin sen jälkeen näytin siltä et mulla olis hätä, koska mulle viritettiin semmonen hirttoköysi kaulaan ja ne roikku semmosen pitkän narun päässä ne tyypit, kuvitelkaa mitä rääkkäystä! Ei se mua muuten haitannu mut ei meinannu iltakävelystä raikkaassa ulkoilmassa tulla mitään kun piti aina metrin välein rapsuttaa kauheesti sitä kapistusta jos se vaikka sattuis lähtemään irti. Turha toivo...

Nyt mulla on kyllä ollu niin rankka perjantai 13. päivä et meen nukkumaan. Näänköhän mä painajaisia yöllä vai saakohan sitä nukuttua kunnolla?