Hitsi musta on kiva et toi emäntä jaksaa joka päivä keksii mulle esteitä etten muka pääsis sohvalle. Meitsi johtaa 6-0, oon nimittäin sen verran viksumpi kaveri!

Mitähän kaikkee mulle on tapahtunut kun ei ehdi joka päivä kirjottamaan... Viikonloppuna mentiin autohässäkällä piiiiiiiitkä matka semmoseen kivaan paikkaan missä oli niinku mun ihmismummi. Se on ihan hiton hyvä tyyppi koska se laittaa mun ja veikan ruokaan aina karjalanpaistin lientä, NAMS! Muutenkin se halus mua talutella ja rapsutella. Sitten sain ensikosketuksen siihen valkoseen kylmään juttuun mitä oli ilmestyny maahan yks yö. Se oli aika outoo eikä maistunu millekkään mut sitä on kiva syyä ja kaivaa. Käytiin me mun ihmisisomummillakin. Mun mielestä kaikissa uusissa paikoissa keittiö on kaikista mukavin juttu kun sieltä tuppaa saamaan kaikkia herkkuja. Sinne missä oltiin koko viikonloppu, kakkasin siihen kivalle valkoselle karvalankamatolle ekana yönä ja toiselle matolle tokana. Ihan omin pikku tassuin kipusin yön pimeinä tunteina sinne yläkertaan huvikseni vaikka noi kaksjalkaset nukku alakerrassa. Ihan ekalla kerralla ne portaat oli vähän pelottavat kun niistä näkyy ihan alas asti sieltä välistä mut pakkohan ne oli kiivetä jos halus niinku muitten kanssa sinne yläkertaan. Oli siinä portaitten eessä jotain muka esteitäkin mut niinkus tiiätte, ei ne mua paljoo haittaa, kekseliäs poropentu keksii kyllä reitit! Ai niin ja sit isoveikka tais olla herne nokassa mulle jostain asiasta koska se nosti koipee siellä sisällä mun päälle. Olin siis kirjaimellisesti kusipää hetken.

Automatkat meni ihan hyvin, mennessä mua kävi pissittään kerran ja takastullessa tultiin ihan koko matka yhtäsoittoo. Mää vaan nukkusin siellä takapenkillä tyytiksenä ja hähhättelin veikalle kun se joutu sinne sikaosastolle missä mä en tykkää olla. Tosin liian aikasin hähhätin, koska sit eilen me mentiin TAAS johonkin vieraaseen paikkaan missä sain taas keittiöstä herkkuja, ja mä jouduin matkustaan yksin sikaosastolla, veikka jäi kotiin. En tehny ollenkaan proteesia kyl siitä ja emäntä oli tosi ylpee musta. Sit siellä oli semmonen pieni koira joka ensi haisteli mua vähän mut meni loppuillaks sängyn alle piiloon. Ei semmonen luuseri jaksanu mua kovin pitkään kiinnostaa. Sit siellä oli semmonen sähisähi tyyppikin mimmonen Ronja-siskolla asuu kotona, mut siihen en saanu läheisesti tutustuu kun se olis kuulemma saattanu vetää mua turpiin. Isännän sylistä sain kattella ku se pörhisteli siinä. Olis ny päästäny mut tutustuun siihen ni olisin näyttänyt että mistä kana kusee, mut ei.

Tänään taas tulee taivaalta tota valkosta juttua tosi paljon. Sit toi emäntä on koittanu opettaa mulle jotain mut en oo vielä ihan varma et mitä. Se istuu lattialla ja sit sillä on nakkeja ja se naksnaksvekotin ja aina kun katon sitä niin kuuluu "naks-naks" ja nakkia vaan tulee. En mä tajua ihmisiä mut sen mieliks voin sitä pällistellä et saan nakkia.